Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) päätti toukokuussa 2022, että virasto ei myönnä rahoitusta allianssimallilla toteutettaville peruskorjaushankkeille, joihin useat tilaajat olivat hakeneet rahoitusta. Aiheesta tehdyn tuoreen pro gradu -tutkielman mukaan allianssimallin kieltämiselle ei ole juridisia perusteita. Haasteeksi nousee kuitenkin ARA-tuotannon päätöksentekoprosessi, joka ei tue allianssimallin käyttöä. 

Korkotukilainsäädäntö ei edellytä määrämuotoista kilpailumenettelyä
Korkotukilain mukaan uudisrakentamisen ja perusparantamisen on perustuttava kilpailumenettelyyn, ellei valtion asuntorahasto erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta. Kilpailumenettelyä ei ole määritetty, mutta sen taustalta löytyvät kustannusten kohtuullisuutta ja kustannus-laatusuhteen tasapainoa koskevat tavoitteet. ARAa koskevassa sääntelyssä ei anneta kilpailuttamisesta tarkempia ohjeita, joten etenkin sen tukemien julkisten hankkeiden tulisi olla kilpailutettavissa hankintalain mukaisin menettelyin. 

ARA perustelee allianssimallin kieltoa mm. sillä, että allianssimallissa tarjousten vertailuperusteina ei käytetä kokonaishintaa, vaan todellisten kustannusten päälle maksettavaa palkkiota. Hankintalaki ei kuitenkaan estä palkkion käyttämistä vertailuperusteena, eikä ARAa koskevassa sääntelyssä ole asetettu vaatimusta tietynlaisen hintakomponentin käytöstä. 

Yhteinen riskien hallinta hyödyttää kaikkia osapuolia
ARA näkee allianssimallin ongelmiksi myös sen riskien hallinnan ja bonusjärjestelmän. Allianssimallin keskeisimmät periaatteet ovat kuitenkin eri osapuolten osaamisen ja resurssien parempi hyödyntäminen, yhteinen sopimusperusta sekä riskien ja hyötyjen jakaminen. Allianssiosapuolten ei tarvitse pelätä oikeudellista vastuuta epäonnistumisistaan, mikä parhaimmillaan kannustaa ottamaan riskejä ja soveltamaan erilaisia mahdollisuuksia kustannussäästöjen saavuttamiseksi.

Myös mallin open book -menettely mahdollistaa todellisiin kustannuksiin perustuvan budjetoinnin ja seurannan. Lisäksi mahdollisten bonusten maksuperusteena on yleensä tilaajan tavoitteiden ylittäminen, mikä myös puoltaa niiden maksamista.  

Suurimmat hyödyt syntyvät jonomalleista
Se, mitä hankintaan ja miten, on aina hankintayksikön vastuulla. Hankintalain 75 §:ssä säädetään hankintasopimuksen jakamisesta osiin. Sen mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä osien koon ja kohteen. Esimerkiksi se, että hankinta on jaettu liian pieniin osiin, on vähentänyt tarjoushalukkuutta (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö 2022).  

ARAn mukaan allianssimallin käyttö rajoittaa kilpailua eikä se hyväksy peräkkäisten kohteiden teettämistä saman allianssin toimesta, vaikka pienten yksittäisten hankkeiden kilpailuttaminen kustantaa helposti enemmän kuin niistä saatavat hyödyt. Useamman kohteen suunnittelu ja toteutus peräkkäin mahdollistaa osapuolten osaamisen paremman hyödyntämisen ja toimintatapojen vakioimisen ja tätä kautta koko prosessin paremman arvon tuoton. 

Todelliset haasteet ovat ARA-tuotannon päätöksenteossa
Tutkielman perusteella voidaan perustellusti päätellä, ettei uusien rakennusalan hyväksymien rakennushankkeiden toteutusmuotojen käytön kieltäminen ole kenenkään etu. Pelkän toteutusmuodon ei tulisi vaikuttaa ARAn päätöksentekoon. Ja koska ARAn päätös ei ole koskenut uudisrakentamista, se voidaan katsoa jopa hallinnon oikeusperiaatteiden vastaiseksi. Allianssimalliin liittyvät ongelmat koskevat yhtä lailla uudisrakentamista.  

Toimialalla on tilaus ARAn roolin vahvistamiseksi
Tutkielman ohjanneen Visonin hallituksen puheenjohtajan Jani Saarisen mukaan varsinainen ongelma on viraston päätöksenteon ja erilaisten rakennushankeprosessien yhteensovittaminen. Pääosin kiinteisiin kokonaishintaisiin urakkatarjouksiin perustuva ja jopa 3-6 kuukauteen kestävä päätöksenteko ei tue vaiheittain etenevää suunnittelua ja toteutusta, vaikka näillä malleilla on päästy parempiin tuloksiin. 

”ARAn tulisi yhdessä alan toimijoiden kanssa selvittää koko päätöksentekoprosessinsa toimivuutta ja keskittyä keinoihin, joilla voisi tukea koko asuntotuotannon tuottavuuden parantamista yksittäisten kohteiden hintakilpailujen sijaan. Ja elinkaarikestävyyttä sekä etenkin vihreää siirtymää”, Saarinen sanoo. 

Karoliina Kumpulaisen pro gradu -tutkielma ”Allianssimallin soveltaminen ARA-tuotannossa” on tehty Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan koulutusohjelmassa ja sen on rahoittanut Vison Oy. Työn ohjaajina ovat toimineet Vison Oy:n partner Jani Saarinen ja ympäristöoikeuden asiantuntija Ilari Hovila Lapin yliopistosta. Kumpulainen valmistui oikeustieteen maisteriksi 14.6.2023. Hän jatkaa Vison Oy:n juristina ja hankinta-asiantuntijana. 

Lisätietoja