Lean on 1970-luvulla Japanissa kehitetty johtamisfilosofia, joka on kiteytetty useisiin periaatteisiin, kuten arvon tuottamiseen asiakkaalle, tuotannon vaihtelun ja hukan vähentämiseen, jatkuvaan parantamiseen ja ihmisten kunnioittamiseen. Lean-filosofiaan pohjautuva johtamisjärjestelmä perustuu työn, työympäristön ja prosessien vakiointiin. Vakiointi luo edellytykset johtamisen kehittämiselle.
Lean-rakentamisessa yhdistyvät lean-johtamisen periaatteet, kokonaisuuden optimointi ja tuotannon virtautus. Toisin kuin perinteisessä näkemyksessä, jossa jokaisella projektin osapuolella on omat tavoitteensa, lean-rakentamista noudattavissa projekteissa fokus asetetaan eri osapuolten yhteistyöllä asiakkaalle tuotettavaan arvoon. Arvon luominen tapahtuu tavallista laajemmalla yhteistyöllä ja kokonaisoptimoinnilla, jota kutsutaan integraatioksi. Eri osapuolten integrointi pyritään tekemään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa projektia. Edellisen kaltaista integrointia hyödynnetään kaikissa integroiduissa projektitoteutusta (IPT) noudattavissa malleissa, joista pisimmälle viety on projektiallianssi.
Suomalainen Lauri Koskela kirjoitti ensimmäisen artikkelin lean-filosofian soveltamisesta rakennusalalle jo vuonna 1992. Lean-rakentamista alettiin tutkia enemmän Berkeleyn yliopistossa vuosituhannen vaihteessa, jolloin myös Koskela julkaisi väitöskirjansa aiheesta. Tutkimuksen pohjalta todettiin, että vastoin vallalla olevaa käsitystä rakennustuotannon projektikohtaisuudesta, rakennushankkeissa on paljon toistettavia elementtejä, joiden vakioiminen on mahdollista. Lean-rakentaminen yleistyi Suomessa kuitenkin vasta 2010-luvulla, kun integraation hyödyntäminen ja allianssimallin käyttö lisääntyivät.
Projektialliansseissa hyödynnetään lean-filosofiaan pohjautuvia menetelmiä ja työkaluja, kuten tahtituotantoa, Target Value Delivery -prosessia ja Berkeleyn yliopistossa professorina toimineen Glenn Ballardin kehittämää Last Planner Systemiä ®. Näiden työkalujen käyttö yleistyi yhteistoiminnallisissa hankkeissa nopeasti, minkä myötä IPT-hankkeiden osapuolet kiinnostuivat lean-filosofiasta yhä laajemmin. Integroituja projektitoteutuksia on käynnistetty Suomessa yli sata kappaletta vuoteen 2023 mennessä, yhteensä noin 10 miljardin euron arvosta. Niiden suosio ja soveltaminen perinteisissä toteutusmalleissa on kasvanut viime vuosina jatkuvasti.
Suomessa on lähdetty rohkeasti kulkemaan lean-matkaa, ja alan kehittäminen on saanut vuosien aikana vauhtia kymmenien integroitujen projektitoteutusten onnistuneesta läpiviennistä ja yhteistyöstä eri osapuolten välillä. Integrointi ja jatkuva parantaminen ovat ohjanneet suomalaisia luomaan kulttuuria, jossa innovaatio ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Yksi avain menestykseen on ollut vankka tilaajien välinen yhteistyö.
”Mikään ei opeta niin paljon kuin oma kokemus.”
Tätä sanontaa on usein käytetty lean-matkasta puhumisen yhteydessä. Rohkeat tilaajaorganisaatioiden johtajat lähtivät avoimesti pilotoimaan uusia yhteistoiminnallisia toteutusmalleja yhdessä palveluntuottajien kanssa. Sen seurauksena ovi osapuolten aikaiselle integroinnille, yhteisille avoimille sopimusrakenteille ja riskien ja hyötyjen jakamiselle aukesi. Tämän jälkeen kehitystä on kiihdyttänyt lean-rakentamisen periaatteiden, menetelmien ja työkalujen käyttöönotto. Tilaajien esimerkki, integrointi ja lean-rakentaminen ovat olleet fundamentteja koko toimialan kehittämisessä kohti parempaa asiakasarvoa ja tehokkuutta sekä reagointikykyä toimintaympäristön muutoksiin.
Suomen kiinteistö- ja rakennusalan lean-matkan tarinaa voi lukea eteenpäin alle linkatusta tiedostosta.
