Integroivien toteutusmuotojen käyttö on yleistynyt monimutkaisten, paljon epävarmuuksia sisältävien infra- ja talokohteiden toteuttamisessa. Kun projektin kehitysvaiheesta alkaen tehdään tilaajan, suunnittelijan ja rakentajan kesken moniammatillista yhteistyötä, erilaisten näkökulmien ja osaamisten yhdistäminen ja innovointi tukevat korkeatasoisten lopputulosten saavuttamista.
Uudenlaiset yhdessä tekemisen tavat ovat nostaneet valokeilaan sopimusmallien ohella vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitojen sekä johtamisfilosofian ja asenteiden merkityksen onnistumisen mahdollistajana. Tällöin jo projektin keskeisten toimijoiden hankinnassa pyritään painottamaan tämän kanssa yhteensopivia osaamisia ja asenteita sekä vuorovaikutustapoja. Projektin käynnistyttyä yhdessä annetut lupaukset tulee lunastaa.
Toimintamallien muutos omista siiloista yhteiseen joukkueeseen tarkoittaa rakennusalalla myös oppimishaastetta. Olemmeko riittävän uteliaita astumaan omalta vahvuus- ja mukavuusalueeltamme hieman ulommas? Mitä juuri minulle omakohtaisesti tarkoittaa, että yhdessä onnistumiseen tarvitaan luottamusta, avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja vilpittömyyttä?
Mieliimme on eletystä, opitusta ja koetusta muodostunut käsitekartta, jolla suunnistamme ja toimimme käytännön tilanteissa tarvitsematta käyttää energiaa esimerkiksi sen pohtimiseen, miten monella eri tavalla saman homman voisi hoitaa alta pois. Suoraviivaisinta on tehdä niin kuin ennenkin on tehty. Tutun käsitekartan ulkopuolelle jäävä maasto voi näyttää vähemmän ilmeiseltä ja houkuttelevalta, ei-kenenkään maalta.
Usein projektien johtamisessa nostetaan keskiöön operatiivisen tekemisen ja prosessien johtaminen. Huomiokentän katvealueelle jää, miten projektin eri toimijat osallistuvat ja vuorovaikuttavat keskinäisissä suhteissaan. Jos vuorovaikutussuhteissa toimimiselle ei anneta suuntaa ja tavoitteita, ryhmässä sille alkaa kuin itsestään kehittyä yhä mutkikkaampia rakenteita. Sitä, missä on ajauduttu pitkälle, onkin hankalampaa muuttaa.
Ihmisaivot ovat evoluution ohjaamina virittyneet erityisesti uhkakuvien havaitsemiseen ja selustan varmisteluun. Informaatiolle nopeasti annetut kielteiset tulkinnat tuppaavat vahvistamaan itseään ja siten kaventamaan ajattelua. Mahdollisuuksien tunnistamiseen ja yhdessä jalostamiseen tarvitaan toistuvia valintoja ja vuorovaikutustekoja, ajattelun laajentamiseen joukkojen voimaa.
Projektien onnistumisessa keskeistä on kohteen ja tekemisen suunnittelu ja sen yhteydessä tehtävä yhteinen ajattelu. Määrittelyjen tarkentuessa syntyy dokumenttien ja informaation lisäksi tietoa. Yhteisissä keskusteluissa jalostuva tieto on luonteeltaan strategista ja vaikuttaa kaikkeen operatiiviseen toimintaan.
Sosiaalisena systeeminä projektiorganisaation inhimillistä potentiaalia verottavat erityisesti kuuntelemattomuus ja puhumattomuus. Kärjistettynä, kuuntelemisen puute liittyy muun muassa johtajakeskeiseen kontrolliin sekä prosessikeskeiseen ajatteluun; puhumattomuus kokemukseen, ettei puhuminen ole johtanut mihinkään tai se on johtanut jopa negatiivisiin seuraamuksiin.
Sitä, mikä tehdään näkyväksi, voi johtaa. Jokaisen hankkeen aikana kohdataan yllättäviäkin tilanteita ja etsitään tasapainoa myös keskenään kilpailevien intressien välillä. Oikea tieto ja sen yhteiseksi tekeminen kuitenkin vahvistavat ryhmän ongelmanratkaisukykyä. Avoimuus vuorovaikutuksessa on helpompaa, kun ryhmässä vallitsee riittävä turvallisuuden tunne, joka puolestaan edellyttää käsittelemättömien, puhumattomien jännitteiden ja ristiriitojen määrän säilymistä siedettävällä tasolla.
Ihmisten käyttäytyminen on jatkuvasti vuorovaikutuksessa yhteistä toimijuutta muokkaavaa. Tasaveroinen suhtautuminen, kyky tarkastella asioita toisen näkökulmasta hyväksyvästi ja ei-arvottavasti sekä verbaalisen ja kehollisen viestinnän yhteensopivuus auttavat vahvistamaan luottamusta suhteissa. Mieluiten ilman liian jäykkiä rooleja, joiden taakse piiloutua.
Liittyvätkö nämä asiat kuitenkaan vain integroiviin toteutusmuotoihin vai koskevatko ne kaikkea yhdessä tekemistä?
Lisätietoa aiheesta Visonin projektipäällikkö Nina Flinckiltä, joka toimii integroitujen projektitoimitusten kehityshankkeen koordinaattorina, johtamis- ja yhteistoimintakyvykkyyden arviointiasiantuntijana ja valmentajana.
